Kuten olen aiemminkin maininnut, on karvaiset perheenjäsenemme toistensa ystäviä vaikka eri lajiketta ovatkin. :)
Kerttu-koiramme isähän oli kettuterrieri, vaan eipä ole tytär ainakaan isänsä metsästysviettiänsä perinyt... ;)
Yleensä karvakaverit hepuloivat keskenään, vaan eilen kävellessäni Kertun sängyn ohitse huomasin heillä olevan rauhallista läheisyyttä tällä kertaa. :) Pumpuli-pupu oli loikannut loikoilemaan Kertun selän päälle ja kaverukset pötköttelivät koiransängyssä keskenään. :D