maanantai, 31. joulukuu 2018

Tervehdys vuoden jälkeen!

Käsittämätöntä, siis todella käsittämätöntä että viimeisestä julkaisemastani postauksesta on vuosi aikaa. Samaan aikaan se tuntuu jopa harmilliselta, sillä näinkö nopeasti aika vain kulkee..? Kulunut vuosi piti sisällään todella paljon tapahtumia enkä rehellisyyden nimissä olisi pystynyt pitämään blogiharrastamistani yllä. Haaveilen paluustani tämän pariin, mutta en uskalla luavata milloin ja kuinka aktiivisesti pystyisin tähän panostamaan. Jää nähtäväksi.

Kuitenkin, blogissani on perinteeksi muodostunut julkaisu Jouluaattomme viettoon. Kiinnostaako nähdä jos jonakin päivänä onnistuisin kasaamaan kuvia ja tekstiä aatostamme kasaan? :)

Mutta mitä vuosi on pitänyt sisällään. Paljonkin. Vuoden aikana koimme kaksi suurta menetystä ja surua. Marsupoikamme Sampo kuoli keväällä, vaikka viimetippaan annoimme kaikkemme ja yritimme sairaudeltaan pelastaa. Luonto päätti kuitenkin toisin.

Syksyllä sitten tapahtui se mitä pitkään olimme jo pelänneet, sillä luonnollisesti tiesimme ajan olevan minä hetkenä hyvänsä käsillä. Koiramme Kerttu lähti koirien taivaaseen pari kuukautta ennen kuin olisi täyttänyt 16 vuotta. Helpottavinta on että lähtö oli rauhallinen ja kaunis, koko perhe hänen vierellään ilman draamaa. Kun ensimmäinen oire mahdollisesta poismenon lähenemisestä oli havaittu, päätimme että osoitamme suurinta rakkautta lemmikillemme sillä, että päästämme hänen mennä. Koti tuntuu toisinaan kovinkin tyhjältä, mutta uuteen koirattomaan arkeen on jotakuinkin jo totuttu. Aina välillä on päiviä kun järjetön ikävä iskee.

No, kotimme ei ole täysin lemmikitön sillä... Keväällä kun rakas Sampo kuoli, päätimme ottaa kaksi tyttö marsua. Kotiimme muutti Varpu ja Hilla, Kerttu hyväksyi myös heidät (kuten aina aiemmatkin lemmikit) laumaansa. Keäsällä sitten koettiin melkoinen yllätys kun nämä meidän tytöt lisääntyivät kolmella marsuvauvalla. :D Yksi vauvoista sai jäädä meille, kahdelle löydettiin ihanat kodit. Samaan aikaan toinen "tytöistä" lähti pieneen toimeenpiteeseen jotta lisäylläreitä ei enää tulisi.. ;) Kaiketi erikoinen ja hauska juttu, sillä tämä tapahtuma oli perheessä kyllä aika iloinenkin juttu. :)

Kaiken tämän keskellä omalla harrastusrintamalla saavutin jotakin mitä olen hakenut. Pärjäsin syksyn body fitneksen SM-kisoissa sijoittuen hienosti. Homma jatkuu ja pyritään kehittymään lisää.

Perhearki muutoin jatkaa samaa kulkuaan, töitä, koulua, harrastuksia ja arkea. Vuosi oli antoisa ja hyvä, menetyksistämme huolimatta.

TOIVOTAN TEILLE JOKAISELLE ONNELLISTA ALKAVAA UUTTA VUOTTA 2019!

sunnuntai, 31. joulukuu 2017

Onnellista alkavaa Uutta Vuotta!

IMG_9125.jpg

 

Toivotan teille jokaiselle alkavaan Uuteen Vuoteen 2018 iloa, rakkautta, terveyttä ja onnea!

Kulunut vuosi oli henkilökohtaisesti itselleni ehkä yksi onnekkaimmista ja anteliaammista. Paljon se otti, mutta paljon se antoi. Valmistuin uuteen ammattiin vuoden 2017 alussa ja se antoi uutta suuntaa tulevaisuuteen ja odotan innolla alkavaa vuotta uusien haasteiden parissa. Olen äärimmäisen onnellinen asiasta, että sain heti omalta alaltani työtä johon valmistuin. Kuluneen vuoden aikana näin myös veljeni lapsia useammin kuin aiemmin ja asia saa minut todella onnelliseksi.

Perheemme pysyi terveenä (muutamia lasten flunssailuja lukuunottamatta) ja koko perhe sai urheilla ja harrastaa sydämensä kyllyydestä. Itselläni on ensi vuodella taas tavoitettu harrastuksen puolelta tavoitetta, mutta jää nähtäväksi toteutuuko se vaiko ei.

Läheisille tahtoisin enemmän antaa aikaa, mutta jotenkin arjen pyörittäminen tuntuu vievän niin paljolti aikaa. Pitää ottaa niskasta kiinni itseään tulevalle vuodelle ja järjestää sitä aikaa enemmän ystäville.

 

NYT TOIVOTAN TEILLE ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! <3

keskiviikko, 27. joulukuu 2017

~Jouluaatto 2017~

IMG_9479.jpg

 

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa lapset saivat avata ensimmäiset paketit puolen yön aikaan kun elettiin jo Jouluaaton alkua. Hääräilin joulua myöhään yöhön ja lapsetkin olivat aaton odotuksesta pirteänä. Lahjojen jälkeen kuitenkin lapset siirtyivät jo unten maille viimeinkin ja sain loput hommat hoidetuksi ennenkuin itsekin lähdin laskemaan lampaita.

 

IMG_9486.jpg

 

Puolilta öin poikamme valitsi paketin jonka sisällön jo tiesi, halusi kuulemma ranteeseensa heti aamusti jo toivomansa Tommy Hilfigerin rannekorun. (Kiitos kummeille!). Tytär valitsi paketin jonka sisällöstä paljastui tyttären toivoma peli.

 

IMG_9497.jpg

 

Heräsin herätyskelloon klo 7.30 jolloin lähdin keittiöön laittamaan uuniriisipuuron ainekset vuokaan ja vuoka uuniin. Olin tehnyt jääkaappiin kylmäkohotetun sämpylätaikinan ja valmistelin sämpylät paistovalmiiksi. Painelin hetkeksi vielä peiton alle huilaamaan ja odottelin puuron kypsymistä. Sytyttelin kuitenkin jo hämärää valoa kotiimme odottaen lasten heräämistä. <3

Koiramme Kerttu joka tunnetusti vetää sikeitä aamusta iltaan ja illasta aamuun, kirjaimellisesti sekoaa jouluna kun kotonamme on kalkkuna. Kerttu oli viimeinen joka kodissamme yöllä kävi nukkumaan ja ensimmäinen joka oli aattona hereillä. Koira istui keittiössä sinne mennessäni odotellen jos jääkaapin ovi aukeisi...

 

IMG_9498.jpg

 

Jouluaatossa itselleni tärkeä hetki on, kun muu perhe on unessa ja hiljaa hääräilen yksikseni ja odottelen alkavaa aattoa kunnes lapset herää. Tunnelmaa tuo hääräilyn kekselle hämärät valot ja kynttilät.

 

IMG_9492.jpg

 

Perinteisesti Taneli-tonttu oli jättänyt jälleen karkkikartan kuusen alle. Tänä vuonna vihjeet olivatkin todella vaikeita, mutta hienosti ne tuli ratkaistua ja lapset saivat suunsa makeaksi ennen aamupalaa.

 

IMG_9511.jpg

 

Harvinainen hetki kun lapset mahtuvat nojatuoliin vierekkäin istumaan ja vieläpä sovussa. Joulun taikaa se tämäkin! ;) Siinä se sisarukset arvuuttelivat Tanelin karkkikätköjä...

 

IMG_9512.jpg

 

IMG_9514.jpg

 

IMG_9515.jpg

 

Aamupalalla uuniriisipuuro ja vastapaistetut sämpylät kahvin kera maistuivat paremmin kuin hyvin.

 

IMG_9519.jpg

 

Poika toi ostamansa lahjapaketin ja toivoi sen avaamista aamupalan jälkeen jotta saisin sen heti käyttööni. Siispä siirryin olohuoneeseen nauttimaan kahvia uudesta Muumimukistani. <3 Aamulla lahjasäkki kiinnosti lapsia kovasti ja availimme paketteja yhdet aina silloin tällöin.

 

IMG_9520.jpg

 

Jouluaattoisin olemme ajaneet vanhempieni mökille hakemassa isäni savustaman lohen. Samalla käymme läheistemme haudoilla jättämässä kynttilät. Tämä on jouluaatossa se hetki kun ikävä iskee joka ainoa kerta Pappani haudalla. Vaikka haudalla tulee käytyä pitkin vuotta, jotenkin jouluna on ehkä aikaa miettiä asiaa enemmän ja tuntuu että joukosta puuttuu jotakin tärkeää.

 

IMG_9522.jpg

 

Mökillä juotiin vielä kaffeet ennen kotiin lähtöä.

 

IMG_9524.jpg

 

Saunan laitettua lämpeämään jäi iskä lasten kanssa ulos ja itse jäin valmistelemaan jouluruokaa ja kattausta. Joulukattaus tänä vuonna oli kovinkin yksinkertainen.

 

IMG_9530.jpg

 

IMG_9526.jpg

 

Ulkona oli kaunis ilma, Jouluaatoksi ei olisi voinut toivoa parempaa ja ikkunoista pyrki kaunis luonnonvalo sisään.

 

IMG_9535.jpg

 

Ennen ruokailua käväisimme vielä saunassa kuunnellen samalla joulumusiikkia. (Kun rakensimme ja mies halusi välttämättä saunaan asentaa kaiuttimet, olin sitä ajatusta kovin vastaan. Onneksi en pitänyt päätäni vaan annoin kaiuttimien tulla, sillä ne ovat olleet kovinkin suosiolliset perheemme kesken.)

 

IMG_9538.jpg

 

Kuten viimekin vuonna, myös tänä vuonna pidimme Jouluaaton ajan byjamabileet. Me saunanraikkaat naiset puimme omat joulubyjamat päällemme ennen ruokailua. Pojille oli omat asusteet, mutta eivät olleet halukkaita julkaisemaan kuvaa. :)

 

IMG_9554.jpg

 

Vuoden odotetuin hetki oli alkamassa: Jouluruokailu!

 

IMG_9541.jpg

 

Saarekkeella oli mallaslimppua, ruissipsejä sekä juustoja ja levitteitä.

 

IMG_9543.jpg

 

Saarekkeen ylätasolla oli snack-paloja.

 

IMG_9548.jpg

 

* Vihreä fetasalaatti

* Rosolli

* Sienisalaatti

* Kylmäsavustettu lohi

IMG_9546.jpg

 

* Savustettu lohi

* Kalkkunaa

* Lihapullia

* Punajuuri-auralaatikko

* Lanttulaatikko

* Perunalaatikko

* Maksalaatikko

 

IMG_9556.jpg

 

Olen supistanut joulupöytäämme ja pöytämme sisälsi vain sitä mitä tiesin perheemme syövän. Siitäkin huolimatta lautanen oli aivan täynnä ja vatsa vieläkin täydempi. Lapset ilmoittivat että he eivät perunaa jouluna syö ja niin päätin että perunat jääkööt pois ja äitini valmistama karjalanpaisti sulatettakoot vasta uudeksi vuodeksi.

 

IMG_9563.jpg

 

Ruokailun jälkeen oli hetki sulateltava ruokaa sohvalla löhöten yhdessä lasten kanssa. <3

 

IMG_9564.jpg

 

Hetken huilaamisen jälkeen aloitimme ensimmäisen lautapelin ja joimme kahvit samalla (ja minä uudesta kupistani tietenkin!).

 

IMG_9567.jpg

 

Kun peli oli pelattu oli aika taas huilata hetki. Taisinpa tässä välissä vielä torkahtaa sohvalle joka oli hyvä juttu, sillä alkuillasta alkanut pieni väsymys väistyi vaikka nokoset olivatkin kovin lyhyet. Tytär pelaili ja pojat kasasivat poikamme lahjaksi saatua jääkiekkomaalia.

 

IMG_9568.jpg

 

Me tytöt saimme välillä käydä antamassa neuvoja kasaamisen suhteen ja olimme vieläpä jopa oikeassa! :)

 

IMG_9573.jpg

 

Availimme lahjoja pitkin aattoa aina paketti kerrallaan pikkuhiljaa. Lahjaksi koko perheelle tuli uusi lautapeli jota aloitimme pelaamaan. Pelasimmekin sitä pari kertaa koska peli vaikutti kovin mielenkiintoiselta ja hauskalta!

Tämän pelin jälkeen otimme vielä Muuttuva Labyritti-pelit jonka jälkeen aaton pelit oli pelattu.

 

IMG_9576.jpg

 

Aatto alkoi käydä jo pitkälle iltaan. Lahjat olivat avattu ja lapset olivat tyytyväisiä niihin. Oli hienoa että tänä vuonna lahjoja oli suhteelisen vähäinen määrä, mutta sen sijaan määrän oli korvannut laatu. Viimeinkin lasten toiveet lahjoista ovat käytännöllisiä ja ajattomia eikä nurkkiin kertynyt yhtäkään turhaa "tilpehööriä". Pojalle suosikkilahjat joita oli toivonutkin: jääkiekkomaali ja -kiekot, karttapallo, urheiluliikkeen lahjakortti, käsikoru ja hänen itse valitsemansa Finlaysonin pussilakana. Yllärinä tuli Lakko-huppari ja Lakko-sukat jotka olivat silminnähden onnistunut lahja.

Tytär sai mm. kellon, tietokonepelin, kuulokkeet, vaatetta, Finlaysonin pussilakanan, kalenterin, Kastehelmi-astiastoa, yöpuvun. Suurin lahja taisi kuitenkin olla liput Antti Tuiskun Mun on pakko twerkkaa-kiertueelle! <3

 

IMG_9585.jpg

 

Aattoillan lopulla alkoi allergiani ilmoitella mielipiteensä hyasintista. Tyhmä kun olen ja sen kotiimme ostin. Nautin sen tuoksusta kovasti ja typeränä joka vuosi yritän josko se nyt onnistuisi, mutta kun ei.. Jospa nyt viimein uskoisin ja päätän tämän olleen viimeinen vuosi kokeilulle.

 

IMG_9587.jpg

 

Ilta oli lähenemässä kohti yötä ja katselimme vielä elokuvaa mieheni kanssa sillä aikaa kun lapset fiilistelivät lahjojaan. Klo 1 jälkeen taloon saapui hiljaisuus ja koko perhe siirtyi nukkumaan. Jälleen kerran taakse oli jäänyt ihana Jouluaatto. Jouluaaton parhautta on se, että ei ole kiirettä, aikataulua eikä arkityötä. Saa vain olla ja elää ilman ohjelmaa. Jouluaattomme piti sisällään (jatkuvan karkinsyönnin lisäksi) yhdessäoloa, rentoa olemista ja rauhoittumista. Juuri sitä mitä jouluna pitääkin olla.

Arki kun on kiireistä ja täynnä velvollisuuksia, on hyvä saada pyhitettyä Joulusta tärkeä päivä jolloin velvollisuuden eivät paina. Vaikka näen paljon vaivaa jouluumme ja kerään univelkaa sitä järjestäessäni, sitä tekee omasta tahdostaan kaikkensa sen eteen että lapsille siirtyisi Joulusta perinne joka jatkuisi pitkälle heidän elämään. Ja niinkuin meistä moni varmaan ajatteleekin samoin: mikään ei voita sitä tunnetta kun olet antanut kaikkesi ja perhe saa vietettäväksi päivän joka jää varmasti mieleen pysyvästi.<3

Jouluaaton jälkeen aina heitän äänettömän toiveen ilmoille siitä, kuinka toivoisin lasten olevan aina lapsia. Arjessa sitä toisinaan toivoo kunpa vain kasvaisivat ja nopeasti! :D Kuitenkin keskustelimme mieheni kanssa siitä, että kun lapset ovat kasvaneet niistä jouluista joihin kuuluivat joulupukit ym ja niiden poisjäämistä aikoinani jopa surin. Tuntui että ne kiitlokuvamaiset lapsuudenjoulut ovat ohi. Mutta näin ei käynytkään. Ikäänkuin joulun viettokin muuttaa lasten iän mukana muotoaan ja joulut tuntuu edelleen joululta, vaikka ikkunamme takana eivät tontut enää koputtele eivätkä Joulupukit saa enää uskottavuutta.

Millainen jouluaatto Sinulla oli?

 

lauantai, 23. joulukuu 2017

Olemme valmiina, tervetuloa odotettu Jouluaatto!

IMG_9473.jpg

 

Joulua on valmisteltu täysillä. Olen joskus aiemmin kirjoittanutkin blogissani joulumme valmistelusta ja siitä kuinka sen odotuksesta pidänkin niin osittain se saa aikaan myös stressiä. Olenkin stressin vähentämiseksi luopunut niistä joita sitä aiheuttavat minulle eniten. Mm. joulukorttien lähettäminen on jäänyt jo muutama vuosi sitten ja ah, mikä helpotus. Toivotukset hoituvat meillä tätä nykyään kasvotusten halausten kera, pienin muistamisin, viestein ja sähköpostein. Huomaan mitä vanhemmaksi tässä tulee, alkaa olemaan jo sen verran armollisempi, että ymmärtää hieman höllätä toisinaan. Tai sen mitä nyt horoskoopiltaan Neitsyt -ihminen perfektionistin luonteeltaan pystyy.. Mutta onpahan tässä vielä vuosia aikaa oppia lisää. :D

Olen ollut äärimmäisen onnellinen siitä, että työ on pitänyt itseltäni suurimman joulustressin poissa mielestä. Onneksi vuorotyössä työvuorot ovat epäsäännöllisiä, jolloin voi hyvällä omallatunnolla itselleen todistella että eipä sen ohella kaikkea tarvitse ehtiäkään tekemään joulun varalle. Näin jälkikäteen naurattaa ja tekisi mieli sanoa 10 vuotta nuoremmalle itselleen, että rauhoitu rakas nainen! :D En nykyään harrasta kaappien siivoamista (sekaisin ne ovat kuitenkin jo heti seuraavana päivänä), osan joulupöytämme ruoasta olen ostanut valmiina (miksi keittäisin punajuuria ja porkkanoita kun rosollia syö vain minä ja tytär?), en leiponut jouluumme muutakuin mallasleipää ja pipareita (lapset toivoivat jälkkäriksi vain karkkia ja paljon!), keittiön mattoa en ehtinyt pesemään (no, koira likastaisi sen aattona joka tapauksessa). Pääasia kuitenkin on Joulussamme se, että kaikki oleellinen ja tärkeimmät asiat ovat läsnä.

Myös juuri ennen joulunpyhiä sattui hieman ylimääräistä "hässäkkää" joka meinasi pilata koko vuoden odotetuimman juhlan. Näin ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan sillä tämä rouva oli valmiina tekemään joulua perheelle yötä päivää ja sain kuin sainkin kaiken valmiiksi. <3 Täällä olemme siis valmiina.

 

IMG_9476.jpg

 

Vielä on yötä vasten pari hommaa hoidettavana. Pöydälle laitoin jo aamiaiselle tarkoitetut astiat valmiiksi ja jääkaapissa kohoaa sämpylöitä aamuun. Herään aamulla keittämään riisipuuroa ja odottelemaan perheen heräämistä samalla kun paistan tuoreet leivät pöytäämme. Jouluna tuntuu että univelat eivät paina ja ylimääräistä virtaa löytyy jotta joulusta tulisi Joulu. Mitään yli-ihmistä tässä siis ei olla, normaalissa arjessa en siis todellakaan pistä kelloa vapaapäivänäni soimaan jotta paistelisin aamuaikaisella jo sämpylöitä. :D

Jouluaattoamme edeltävä päivä on myös koiravanhukselle Kertulle aivan liian jännittävää, sillä keittiössä tuoksuu vasta saapunut kalkkuna. Kertulla riittää keittiön vartiointia siis jouluruokailuun saakka. :)

 

IMG_9470.jpg

 

Jouluaatossamme vierailee edelleen Taneli-tonttu karkkikarttansa kera. Hän on ollut koko lastemme lapsuuden ajan vuoden odotetuin vieras joka jättää kirjeen kuusen alle jouluaaton aamuksi. Meillä ei vieraile lasten toiveesta enää joulupukki, joten vietämme tämän joulun byjamabileitä perheen kesken viettäen. Poikamme oli halukas jättämään Taneli-tontulle toiveita kartan laatimiseen vielä tänä iltana ja kuiskasi toiveensa tonttuovesta. Tosin äiti ymmärsi kyllä pojan vihjeen kenelle viestiä oltiin kertomassa. :D Aiemmin surin sitä että lapsemme ovat jo niin isoja että jouluun kuuluvat tontut ja joulupukit eivät enää tee kauppaansa. Mutta on ollut ilo huomata, että meidän luomamme perinteet ovat siltikin lastemme suurimpia odotuksia joulussa, kuten tämä odotettu Taneli-tonttu. Olenkin kertonut lapsille, että Taneli tulee vierailemaan meillä aina vaikka he olisivat jo aikuisiakin.

 

IMG_9468.jpg

 

Toivotan teille rakkaat blogini lukijat oikein Onnellista ja Rauhallista Joulua! <3

Lukisin mielelläni kuinka te vietätte aattoa?

 

 

perjantai, 8. joulukuu 2017

Itsenäisyyspäivän viettoa

IMG_9418.jpg

 

Itsenäisyyspäivänä Suomen täyttäessä 100 vuotta, päätimme juhlistaa tätä arvokasta päivää myös perheessämme. Itse olin töissä aamuvuorossa ja töistä palatessa oli tytär leiponut iltakahville herkulliset leivokset.

Kävimme saunassa jo iltapäivällä. Ruoat olivat lämmittämistä vaille valmiina ja isäntä saa tällä kertaa pisteet siitä, että hoisi päivällisen valmiiksi. Sain vain saapua ruokapöytään. ;)

 

IMG_9429.jpg

 

IMG_9421.jpg

 

Jälkkäriksi nautimme kahvin kanssa tyttären Suomi-leivokset.

 

IMG_9430.jpg

 

Köllähdimme olkkariin katselemaan telkkaria ja odottelimme alkavia linnan juhlia. Katselimme koosteita itsenäisyyspäivänä tulleista ohjelmista.

 

IMG_9433.jpg

 

Klo 18 sytytin perinteisesti kaksi kynttilää keittiön ikkunalle.

 

IMG_9434.jpg

 

Linnan juhlien alkaessa onnittelimme Suomea skoolaten omenamehut. :)

 

On hienoa ajatella elävänsä palan tulevaa historiaa ja muistaa kuinka on elänyt aikaa jolloin Suomi täytti 100 vuotta. Olen kiitollinen aiemmille sukupolville jotka tämänkin päivän ovat mahdollistaneet meille juhlistettavaksi ja vieläkin onnellisempi ajatuksesta, että meidän tulevat sukupolvet muuttavat maailmaa eteenpäin. Niin paljon hyvää kuin tämänkin hetkinen maamme pitää sisällään, toivon sen olevan tulevaisuudessa vieläkin parempi!

Kuopuksemme sanoin itsenäisyyspäivänä: "Jos sitä joskus o ollu koviakin aikoja ni pakko kai niitä pehmeitäkin on tulla"!