Niin se syksy vain saapui esikoisen aloittaessa toisen luokan ja tuon pienen ihmisen, kuopuksemme jonka kuvittelin aina olevan se perheen pienen pieni vauva, aloitti innokkaana eskarin. Huoh, miten aika voi ihan OIKEASTI kulua kiitävää vauhtia? Pikkuveikka riensi riemua täynnä eskari-aamuna päiväkotiin. Ja kivaa oli ollut, niin eskarilaisella kuin toka-luokkalaisellakin joka innokkaasti lausui ensimmäisiä opittuja englannin sanoja. :D

Odotan syksyn saapumista innokkaasti. Olen syysihminen totaalisesti! Pimenevät illat (saa kynttilät loistamaan!), luonnon upea väriloisto (lenkkipolulle silmille iloa!) ja viilenevät päivät (mahdollisen hellekesän tuskat helpottavat) ovat vain mun juttu. :) Olen syksyn lapsi itsekin ja esikoinen on syntynyt myös syksyllä. Etenkin nyt kun elokuu on ollut ilmoista mitä parhain, voi nämä ilmta pelastaa hieman surkeaksi jääneen kesän helteiden osalta. On kuitenkin upeaa että saamme elää vuodessa 4 erilaista vuoden aikaa.

Ainiin, on se syksy saapunut lähemmäksikin: olen ollut vaaleahiuksinen sitten yli 10 vuotta mutta haaveillut pitkään punaisista hiuksista! Rohkenin ja aloitin syksyn väriloiston omassa päässäni hetki alkusyksystä! :) Tykkään ihan hirmuisesti uudesta väristä!

Eilen olimme mökkeilemässä ja ilma oli mitä parhain! Tänään ilma näyttää pilviseltä. Lähdemme pikapuolin koko perhe lenkkeilemään, lapset pyörällä ja "vanhukset" juosten. Poikkeamme matkalla vanha-mummun haudalla sekä viemässä poikamme kummitädille ja hänen avomiehelle pienen kiitoksen.. :)

Mahtavaa sunnuntaita!




Elämäni miehet.. <3