IMG_5575-normal.jpg

 

Juuri valmistettu reilu vuorokausi ennen leivontaa. Taikina kohotettu valmiiksi leivottavaksi. Vielä hymyilyttää...

 

IMG_5577-normal.jpg

 

Taustaa: olen muutaman vuoden aikana pyrkinyt onnistumaan ruisleivän teossa. Monet kerrat sitä leiponut, jokainen kerta epäonnistunut. Ongelma siis että leivistä tulee liian kovia. Olen niin monet kerrat koittanut tehdä juuret eri ohjeilla, lisännyt jauhoja, vähentänyt jauhoja, pidentänyt paistoaikaa, lyhentänyt paistoaikaa, jättäen leivät paksuiksi, jättäen ne ohkasemmiksi. Aivan sama miten yritän, niin ei, ne eivät vaan onnistu!

 

IMG_5592-normal.jpg

 

Nyt piti olla niin takuuvarma ohje jolla ei voi epäonnistua. Selvä homma, siis isomman taikinan tekoon! :D

 

IMG_5594-normal.jpg

 

IMG_5591-normal.jpg

 

IMG_5595-normal.jpg

 

No niin, nyt olisi sitten 4 pellillistä kiviä.

Joka ikinen, ohuemmat ja paksumman yksilöt, kivikovia. Maku on äärimmäisen hyvä ja onnistunut, mutta mikäli hampaat eivät riitä niiden syömiseen se ei juurikaan lohduta. :D

Poikanikin harmitteli näitä maistaessaan että "Harmi kun se yksi hammas juuri lähti, nyt olisi jokaiselle käyttöä"! :D

 

Siispä, kysynkin teiltä: kerro minulle se IHAN OIKEASTI TAKUUVARMA ruisleivän ohje jolla EI VOI EPÄONNISTUA. Mielellään vielä ohje kirjoitettuna niin yksityiskohtaisen selkeästi että en vaan voi saada niitä epäonnistumaan. Sen verran jääräpäätä löytyy että periksi en anna ja minä opin niitä tekemään! :D

Mutta siis tälläkin kerralla, vuosienkin jälkeen RUISLEIPÄ vastaan MINÄ 1-0.